Tampere oli Suomen sisällissodan kannalta tärkeimpiä kaupunkeja. Taistelu Tampereesta oli merkittävä ja molemmat osapuolet tiesivät, että Tampereen taistelun voittaja tulisi voittamaan koko sodan. 30 000 sotilaan kamppailu on yhä Pohjoismaiden suurin kaupunkitaistelu.
Kustaa III:n vuonna 1779 perustama Tampereen kaupunki oli 1800-luvulla noussut yhdeksi maan johtavista teollisuuskaupungeista. Maan teollisuustyöläisistä yli kolmannes työskenteli 1800-luvun puolivälissä Tampereella, Suomen Manchesterissa.
Vuosisadan alussa Suomen asema osana Venäjän keisarikuntaa muuttui, eikä poliittisia uudistuksia tehty. Vuonna 1905 venäläistämistoimia vastaan protestina syntynyt suurlakko levisi myös Tampereen järjestäytyneen työläisväestön keskuuteen. Tampereen keskustorilla (silloisella Kauppatorilla) 1. marraskuuta annetussa punaisessa julistuksessa kansalaiset vaativat mm. pitkälle vietyä valtiollista itsehallintoa.
Vaikka suurlakolla vuonna 1905 ja sisällissodalla 1918 ei ollut yhteyttä toisiinsa, oli suurlakko ensimmäinen osoitus työväestön järjestäytymisen voimasta, ja sen vaikutus näkyi myös niissä toimintamalleissa, joita työväki maaliskuussa 1917 vallankumouksessa aluksi pyrki toteuttamaan.
Kun sisällissota alkoi tammikuussa 1918, punaiset ottivat Tampereella vallan käsiinsä. Punakaarti miehitti puhelinkeskuksen, rautatieaseman, porvarillisten lehtien kirjapainot, sekä suojeluskuntalaisten päämajan. Tampereesta muodostui punaisten tärkein rintamatukikohta ja merkittävä huoltokeskus, jossa junarata oli tärkeässä roolissa. Rintamalinja vakiintui Tampereen pohjoispuolelle.
Valkoiset laativat suunnitelmia strategisesti tärkeänä nähdyn Tampereen valtaamiseksi jo helmikuussa. Tärkeänä teollisuuskaupunkina Tampere vahvistaisi myös valkoisten asemia sodan jatkoa ajatellen. Punaisten arvioitiin keskittäneen parhaat voimansa Hämeen rintamalle.
Valkoiset joukot saartoivat Tampereen maaliskuun viimeisinä viikkoina. Viimeinen rintamalinja Tampereen taistelussa kulki tästä nykyisen Keskustorin läpi. Valkoisen armeijan johtaja kenraali Mannerheim näki tärkeänä vallata Tampereen omin voimin, ilman saksalaisia liittolaisia, jotka olivat pian nousemassa maihin Suomen etelärannikolla. Punaiset osoittivat kuitenkin merkittävää päättäväisyyttä Tampereen puolustamisessa, ja taistelu Tampereesta kesti noin kolme viikkoa.
Tampereen puolustuksen murruttua huhtikuun alussa sisällissodan lopullinen voittaja oli selvillä, ja oli vain ajan kysymys, koska loputkin punaisesta Suomesta antautuisi, ja millä hinnalla. Suomen sisällissodan katsotaan päättyneen 15. toukokuuta 1918. Jäljellä oli kuitenkin vielä katkera tilinteon aika.
Näistä syistä Tampereen tapahtumat keväällä 1918 olivat niin tärkeitä koko Suomen sisällissodan lopputuloksen kannalta.